VANHAN RAKENNUKSEN PIHAN KUNNOSTUS – maltilla ja tyylin mukaan

Maisemasuunnittelija pääsee aina joskus projekteissaan ihastelemaan vanhoja pihapiirejä. Vanhojen pihapiirien kanssa työskennellessä kannattaa aina ottaa huomioon hieman erilaisia asioita kuin uudisrakennusten kanssa. Mikäli aiot itse lähteä kunnostamaan vanhan talon pihapiiriä, kannattaa ensimmäiseksi työkaluksi pakkiin sijoittaa malttia ja kärsivällisyyttä, kiire kannattaa unohtaa.

Vanhan talon pihakunnostus tulee useimmiten ajankohtaiseksi kun talon kosteuseristyksiä, sade- ja pintavesien kulkua tai viemäreitä ryhdytään uudistamaan. Tässä yhteydessä joudutaan kajoamaan myös talon ulkopuolisiin rakenteisiin joten on hyvä hetki miettiä myös pihalle vaadittavia uusia toimintoja tai korjaustarpeita.

Ihan ensimmäisenä kannattaa selvittää edes hiukan talon rakennuskauden aikaisia puutarhaihanteita, tyyliseikkoja ja kasveja. Noudata niitä juuri siinä mittakaavassa, kuin sinun pihallesi toivottujen toimintojen puitteissa sopii.

Seuraavaksi on selvitettävä, millaisia rajoituksia ja tarpeita pihan perusparannuksen suhteen tuovat nykyaikaiset rakentamisen määräykset ja suositukset kuten oman alueesi rakennusjärjestys, erilaisten lupien tarve sekä uudet määräykset esimerkiksi hulevesien käsittelyyn liittyen. Helpoiten löydät nämä tiedot oman kuntasi nettisivuilta.

Jos olet vasta hankkinut vanhan talon, suosittelen että seurailet pihasi elämää parin kasvukauden ajan ennen uudistuksiin ryhtymistä, näin opit tuntemaan paikan kasvuolot ja kasvillisuuden, kuin myös valon liikkeen tontilla ja oman tarpeesi oleskeluun pihalla. 

 

Myskimalvaa vanhan talon aurinkoisella seinustalla

 

ENSIMMÄISENÄ KASVUKAUTENA voit kuitenkin aloittaa varovaisella raivauksella ja muutamilla muilla toimenpiteillä:

-raivaa tontilta vain varmasti tunnistettuja kasveja, esimerkiksi pajukkoja, haapavesakkoja tai suurimpia rikkakasviesiintymiä. Näin kasvustojen alle hautautuneet perennat, sipulikukat ja muut hennommat koristekasvit saavat valoa ja nousevat näkyville nopeammin. Myös haitallisten vieraslajien hävittäminen kannattaa aloittaa heti, täältä löydät kuvaukset ja listaukset näistä ongelmakasveista: https://vieraslajit.fi/lajit

-huomaa kuitenkin että esimerkiksi pajut ovat tärkeitä ravinnonlähteitä pölyttäjille alkukeväästä kukkiessaan, joten harkitse jo tässä vaiheessa, josko vaikka tontin rajoilla olisi paikka nopeasti kasvaville, kukintaa ja näkösuojaa tarjoaville pajuille – pajut ovat suotta halveksittuja kasveja ja näitä kannattaisi sopivilla paikoilla käyttää antamassa nopeakasvuista vihersuojaa!

-koristepuiden varovaiset hoitoleikkaukset voidaan aloittaa tarpeen mukaan: esimerkiksi runkokorkeuden nosto (alaoksia poistamalla) on usein tarpeellista koneellisen ruohonajon helpottamiseksi

-paras tapa säilyttää vanhat koristepuut elinvoimaisina pihassa on leikata vain tarpeen mukaan ja jaksottaa leikkaukset useammalle vuodelle, sama koskee koristepensaita

-mieti tarkasti, mitkä puut ovat pihalla säilyttämisen arvoisia:

*isokokoisia puita ei nykysuositusten mukaan tulisi istuttaa alle 6m etäisyydelle talon perustuksista

*suurten puiden poisto vaikuttaa merkittävästi tontin valaistusoloihin sekä vesitalouteen (esimerkiksi isokokoinen koivu vie päivässä useamman sata litraa vettä) ja muuttaa koko tontin ilmettä

*vanhat puut on hyvä tutkia sisäisten lahovaurioiden varalta mikäli puussa on nähtävissä runkovaurioita, pahkoja/kääpiä tai harsuuntunut latvus (arboristi tekee näitä tutkimuksia)



 -talon sokkelien vierestä voi aloittaa eloperäisen aineksen ja kasvien poiston, laita kasvit odottamaan valeistutukseen kunnes saat varman tunnistuksen ja voit päättää, kannattaako kasvi säästää

-tee tontilla inventaario kasveista: luetteloi, valokuvaa ja merkitse kasveja maastoon, koska esimerkiksi suuri osa vanhoille pihoille tyypillisistä kevätkukkijoista (mukulaleinikki, pikkusipulikukat, kiurunkannukset, vuokot) kuihduttavat lehtensä kukinnan jälkeen ja eivät ole näin ollen löydettävissä maastosta myöhemmin HUOM. Mikäli kulttuurihistoriallisesti arvokasta puutarhaa inventoidaan, on suositeltavaa suorittaa inventointi kaksi kertaa kasvukaudessa juuri tästä syystä

Vanhoja koristepuita ja kevättähtiä nurmella, Nyborg/Tanska

 
Esikkoja ja vuokkoja puiden alusilla

-kysy halutessasi naapureiltasi muistitietoa ja vanhoja kasveja, saat kentien palautettua pihaan vanhoja alueella esiintyviä kasvikantoja

-käytä harkintaa ruohovartisten kasvien hävittämisessä: monia nykyään jopa rikkakasvina pidettäviä kasveja on haettu tarkoituksella luonnosta pihaan ja niille voisi olla kiva löytää pihasta paikka jatkossakin (esim. rohtosuopayrtti, metsäruusu, pietaryrtti, kellokukat, erilaiset saniaiset...)

-nurmikkoa voi alkaa elvyttämään MUTTA: sammal kuuluu vanhaan pihapiiriin, ja sen kannattaa antaa kasvaa siellä, missä kulutus ei ole suurta. Sammaleella on monia etuja - se on ikivihreää, nurmenleikkuun tarve vähenee ja mikä tärkeintä – se sopii vanhan pihan tunnelmaan. MUISTA myös vanhalla nurmella viihtyvät kevätkukkijat joita voi nousta, mikäli leikkuukertoja vähennetään! ENSIMMÄISTÄ NURMENLEIKKUUTA KANNATTAA AINA VANHASSA PIHASSA LYKÄTÄ HIEMAN PIDEMMÄLLE KEVÄÄSEEN.

-samoin kannattaa harkita, mitkä paikat voidaan jättää kokonaan ajamatta: vanhalta nurmelta voi nousta myös pölyttäjille ja muille hyönteisille tärkeitä niittykasveja ja vanhan tontin reuna-alueille sopivat niittyalueet erityisen hyvin. Esimerkiksi tontin kosteilla ojanpientareilla voi kasvaa luonnostaan kurjenpolvia, rentukkaa, mesiangervoja, horsmaa, lemmikkejä yms. Kuivemmilla alueilla taas voivat viihtyä päivänkakkarat, harakan/kurjen/kissankellot, ruusuruoho, ahomansikka, kannusruoho...kannattaa harkita myös, josko sopivalle paikalle perustaisi edes pienen niityn joka on luonnon monimuotoisuuden kannalta ehkä parasta, mitä pihamaalla voi tehdä! Ohjeita niityn perustamiseen löydät esimerkiksi täältä: https://www.ahonalku.fi/Kukkaniityn.Maisemapellon.perustaminen2016.htm

Kurjenpolvia kosteassa ojanteessa
 

 SEURAAVILLA KASVUKAUSILLA:

-ryhdy hahmottelemaan, mitkä kasvillisuusalueet haluat ja kannattaa säilyttää, mitä yhdistellä ja täydentää. Vanhassa pihassa kasvialueita on usein aikojen kuluessa ripoteltu sinne ja tänne – näitä kannattaa yhdistellä isommiksi alueiksi ja ryhtyä rajaamaan pihaan sopivalla tyylillä – pihan helppohoitoisuuden lisäämiseksi

-vanhaan pihaan rajauksiksi sopivat etenkin erilaiset luonnonkivituotteet (graniittiset reunakivet ja nupu/noppakivet)

Villiviini vanhalla kivimuurilla

 

-kasvien siirtojen yhteydessä kannattaa juurakot puhdistaa sitkeiden rikkakasvien juurista: hyvänä konstina toimii juurakkojen liottaminen vedessä – liotuksen jälkeen multa ja ei-toivotut juurenpätkät on huomattavasti helpompi poistaa seasta

-hankalimmat ja agressiivisimmat vanhojen pihojen rikkakasvit kannattaa opetella tunnistamaan jo pikkutaimena (esim. vuohenkello, elämänlanka, vuohenputki)

-tutki tontin reuna-alueet: jos alueella on vanhoja lehtipuita ja niiden lehtiä on kompostoitu kasalla, voit löytää iloisen yllätyksen josta on saatavilla hyvää multaa

-ota vanhoista ja huonokuntoisista kasveista lisäysmateriaalia mikäli ne näyttävät olevan elinkaarensa päässä : kerää siemeniä tai jakotaimia, tee taivukkaita, kerää varttamismateriaalia. (Varte kerätään talvilevon aikana, ei kovien pakkasten aikaan. Vartteeseen otetaan 2-3 silmuparia edellisen vuoden kasvusta. Tarkempia varttamisohjeita ja -paketteja saa tilattua esim. Hirvensalmen taimistolta https://www.omenapuu.com/etusivu/ )

-mieti tarkkaan pihan oleskelualueet: oleskelualueiden tarve on kovasti lisääntynyt ja vaatimustaso noussut – toteuta alueet talon henkeä kunnioittaen

-kiveysalueiden materiaalin valinnassa kannattaa myös olla tarkkana, vanhan talon pihaan sopivat usein sora/hiekkapintaiset käytävät ja oleskelualueet modernien betonikiveysten sijaan. Heilurihara (alias linkutin 😉 ) on hiekkakäytävän hoidossa pihan omistajan paras kaveri!

 

Kevään kukkijoita, Ruissalon kasvitieteellinen puutarha

 -vältä terassin suunnittelussa korotettuja rakenteita ja sijoittamista talon julkisivun puolelle– sulauta terassi maastoon kasvillisuuden avulla

-mikäli mahdollista, toteuta terassi vaikkapa liuske/graniittikivellä maan tasoon

-aiemmin pihoihin kuului aina hyötytarha – onneksi hyötykasvit ovat tehneet kovan paluun puutarhoihin ja vanhoihin pihoihin ne kuuluva lähtemättömästi: siispä säilytä hyötykasvit pihassa tai perusta kasvimaa – sijoittamalla nämä tontin takaosiin saat käyttöön usein unohtuneetkin nurkkakunnat pihasta

-jatketaan kasvien hoitoleikkauksia ja nuorennuksia (marjapensaiden kohdalla kannattaa pitää mielessä että mustaherukka tuottaa parhaan sadon kun siinä on vain noin 20-30 oksaa, punaisista voi poistaa kerrallaan noin 2-3 vanhinta oksaa, karviaisia leikataan harkiten vain muutama vanhin oksa poistaen)

-hyvin vanhat ja huonokuntoiset/satoiset omenapuut kannattaa säästää jo ihan pelkän koristearvonkin vuoksi, kannattaa muutenkin aina puustoa harvennettaessa miettiä, kuinka kauan uudella taimella menee saavuttaa sama kokoluokka kuin vanhalla puulla – suositaan rinnakkaisistutuksia ja nk. JUMBOtaimia joilla on jo enemmän ikää

Vanhoja omenapuita kukassa
 

-pihan lisäysmateriaalina kannattaa suosia perinnekasveja ja -lajikkeita

-rikkakasvien poisto vanhasta maasta vaatii kärsivällisyyttä ja toistoa/toistoa/toistoa – kemiallinen torjunta ei ole suotavaa

-puutarhasta ajan kanssa kadonneita elementtejä kannattaa palauttaa mahdollisuuksien mukaan, esim. kaivuutöitä tehdessä voi löytyä vanhoja kulkureittien tai muurien/muiden rakenteiden jäänteitä kasvillisuuteen/maan alle kadonneina

TEE MUUTOKSET AINA VANHAA KUNNIOITTAEN JA TALON TYYLIN MUKAAN. Päivityksiä saa ja pitää tehdä, mutta tee ne maltilla. Puutarha on ajassa elävä jatkumo ja erilaiset aikakaudet saavat sielläkin näkyä. Ja tarvittaessa kutsu ammattilaiset avuksi. 

Portti salaiseen puutarhaan...Podgora/Kroatia

 

 

p.s. Jos historiallisten puutarhojen kunnostaminen ja niihin liittyvät ongelmakohdat kiinnostavat enemmän, tutustu opinnäytetyöhöni Theseuksessa:

Historiallisten puutarhojen suunnittelun, saneerauksen ja hoidon ongelmakohtia : Käytännön vinkkejä historiallisissa kohteissa työskentelyyn